10 Helppoa tapaa lisätä hyvinvointia

Tuntuuko sinusta, etteivät resurssisi riitä itsestäsi ja hyvinvoinnistasi huolehtimiseen? Tiedät kuitenkin, että jotain askeleita tulisi ottaa paremman arjessa jaksamisen eteen?

Joskus itsestä huolehtiminen voi tuntua vaivalloiselta ja aikaa vievältä. Olisi niiin paljon mukavampi vain istahtaa sohvalle ja laittaa Netflixistä sarjamaraton pyörimään…

Hyvinvoinnin edistämisen ei kuitenkaan tarvitse viedä paljoa aikaa tai vaivaa.

Jo pienillä asioilla, muutoksialla ja teoilla saat lisättyä hyvinvointiasi – eikä näiden asioiden tarvitse viedä paljoa kallisarvoisia resurssejasi. Päin vastoin, kun teet pieniä tekoja itsesi ja hyvinvointisi eteen, SAAT lisää energiaa niin itsestäsi kuin muistakin huolehtimiseen sekä arjessa jaksamiseen.

Miksi hyvinvoinnin edistämisestä on tehty niin vaikeaa?

Moni asiakkaani kertoo valmennuksen edetessä ihmettelevänsä sitä, kuinka ”helposti” tuloksia on mahdollista saada (oli kyse sitten painonpudotuksesta, voiman ja lihasmassan kasvattamisesta tai ihan vain hyvinvoinnin lisäämisestä). Moni kertoo, ettei koe joutuneensa tehdä mitenkään erityisen paljoa töitä ja silti tulosta ”vain tulee”.

Minä tiedän, ettei sinunkaan elämäsi koostu vain treenistä, ravinnosta ja levosta jne. (eikä pidäkään), vaan siihen kuuluu myös töitä, perheen asioiden hoitamista, läheisten kanssa vietettyä aikaa, opiskelua ym. itsellesi tärkeitä asioita… Tavoitteita kohti tuleekin pyrkiä sen mukaan, millaiset resurssit sinulla on siihen tämänhetkisessä elämäntilanteessasi.

Valmentajana pyrin löytämään keinot, joiden avulla pystytään tehdä kovia tuloksia samalla parantaen hyvinvointia ja arjessa jaksamista (sen sijaan, että tavoitteiden saavuttaminen söisi tärkeitä resursseja, kuten aikaa ja energiaa arjesta).

Siksi pyrin tekemään tavoitteiden saavuttamisesta mahdollisimman helppoa. Ja oli tavoite mikä tahansa, niitä kohti pyritään aina hyvinvointi ja terveys edellä.

10 Helppoa tapaa lisätä hyvinvointia

Hyvinvointia voi lisätä todella yksinkertaisilla perusasioilla, jotka ovat kaikkien saatavilla ja vielä täysin ilmaiseksi.

Alta löydät listauksen helposta tavoista edistää omaa hyvinvointiasi. Mikään kohdista ei vaadi paljoa aikaa, energiaa tai mitään muitakaan resursseja (kuten rahaa).

Aloita hyvinvointisi edistäminen pienistä teoista, sillä jokainen askel on askel oikeaan suuntaan kohti terveellisempää, hyvinvoivaa ja energisempää elämää.

1. Mene aikaisemmin nukkumaan

Riittävä ja laadukas uni on yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä tukipilareista. Väsyneenä muiden hyvinvointitekojen tekeminen on huomattavasti haastavampaa ja vaatii enemmän ponnisteluita.

Helppo tapa lisätä hyvinvointia on mennä aikaisemmin nukkumaan. Ja ei, en tarkoita, että sinun täytyisi heti olla sängyssä klo 21.00, jos olet viimeiset vuodet mennyt nukkumaan aina klo 23.00 jälkeen.

Kokeile mennä sänkyyn esimerkiksi 10-15 minuuttia aikaisemmin, kuin normaalisti. Jos olet ennen mennyt nukkumaan noin klo 23.30, kokeile tänään mennä sänkyyn viimeistään klo 23.15. Kun saat aikaistettua nukkumaanmenoasi vartilla, voit toistaa saman esimerkiksi viikon päästä ja mennä sänkyyn klo 23.00.

Voit myös kokeilla siirtää nukkumaanmenoaikaasi esimerkiksi 5 minuutilla joka ilta. Näin olet viikossa petrannut nukkumaanmenoaikaasi jo yli puolella tunnilla.

Lisääntynyt uni tuo sinulle energiaa tehdä myös muita hyviä tekoja hyvinvointisi edistämiseksi.

2. Pysähdy kiireisen arjen keskellä

Kiire ja stressi ovat nykypäivänä yksi isoimmista hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Helppo tapa lisätä hyvinvointia onkin PYSÄHTYÄ kiireisen arjen keskellä.

Sen sijaan, että juokset paikasta toiseen pää kolmantena jalkana, ota sinne tänne pieniä lepohetkiä ja PYSÄHDY. Laita silmät kiinni ja hengitä. Pienikin pysähtyminen ja rauhoittuminen laskee huomattavasti stressitasoja ja siten parantaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi.

Kokeiltu on, ja todellakin toimii!

Lue myös: Tietoisuus- ja läsnäolotaidot apuna hyvinvoinnin edistämisessä

3. Tauota istumista

Istuminen tappaa. Kyllä, passiivisuus on yksi iso hyvinvointia heikentävä tekijä. Liiallinen istuminen aiheuttaa muun muassa erilaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Treeni siellä täällä ei riitä tuomaan riittävää vastapainoa, jos istut muuten 24/7. Ensin töissä, loppupäivän kotosalla jne.

Pistä esimerkiksi kännykkä hälyttämään tietyin väliajoin, vähintään tunnin välein. Äänimerkin jälkeen nouse ylös, pyörittele käsiäsi ja hartioitasi, avaa rintakehääsi, venytä hieman lonkankoukistajiasi ja tee muutama kyykky kehonpainolla.

Sen lisäksi, että kehosi saa kaipaamaansa liikettä, nostaa pieni tauko vireystilaasi. Sinun on helpompi keskittyä työtehtävääsi ja saada asioita aikaiseksi. Win-win tilanne siis!

Lue myös: Tehosta ajankäyttöä ja vähennä uupumusta tällä menetelmällä

4. Syö riittävästi oikeaa ruokaa

Painonpudotus ja terveellinen elämä sekoitetaan helposti keskenään. Ne eivät kuitenkaan ole automaattisesti yksi ja sama asia.

Painonpudottaja hyvin todennäköisesti parantaa elämäntapojaan ja esimerkiksi ruokailutottumuksiaan, koska sitä painonpudotus vaatii (ja tämä on tietysti hyvä asia).

Jos kuitenkaan tavoitteenasi ei ole pudottaa painoa, ei se tarkoita, etteikö terveellinen ruokavalio edistäisi hyvinvointiasi ja terveyttäsi.

Terveellinen, monipuolinen ja riittävä ravinto säännöllisesti päivän mittaan syötynä tuo sinulle energiaa ja auttaa sinua jaksamaan arjessa.

Riittävä ”kunnon ruoan” syöminen varmistaa, ettei herkkuhammasta pääse kolottamaan, eikä syöminen lähde käsistä. Monipuolinen ja riittävä ravinto takaavat myös riittävän energia- ja suojaravintoaineiden saannin, jotka auttavat kehoa toimimaan optimaalisella tavalla.

Mitä sitten on oikea ruoka? Noh, esimerkiksi ihan perus kotiruokaa. Se sisältää paljon kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Mahdollisimman paljon itse valmistettua ja vähän prosessoitua. Tärkeintä on, että syöt kunnolla ja kunnollista ruokaa – ei pelkkiä välipaloja tai laihdutusvalmisteita.

Lue myös: Millainen on terveellinen ruokavalio?

5. Aloita aamusi isolla lasillisella vettä

Tässä on varmasti koko listan helpoin asia vietäväksesi arkeesi. Aloita aamusi aina isolla lasillisella vettä – tai alkuun edes pienellä.

Yöllä keho kuivuu muun muassa hikoilun ja hengityksen kautta. Kehoa on siis tärkeää nesteyttää heti aamulla heräämisen jälkeen.

Jos vesi ei tunnu maistuvan, koita aloittaa aamusi edes muutamalla desillä. Jos vesi maistuu mielestäsi pahalta (näin olen toisinaan kuullut sanottavan), kokeile maustaa sitä esimerkiksi sitrushedelmillä tai kurkulla (voit laittaa esimerkiksi yön ajaksi kannuun vettä ja valitsemiasi hedelmiä ”maustamaan” vettä yön ajaksi jääkaappiin).

6. Ota aikaa itsellesi ja läheisillesi

Tee joka päivä (tai vähintään joka viikko) jotain pientä kivaa, joka tuo sinulle hyvää mieltä. Ota aikaa itsellesi ja läheisillesi.

Arki on välillä puurtamista, varmasti meillä kaikilla. Lisää hyvinvointiasi tekemällä päivittäin jotain, mikä saa sinut hyvälle tuulelle ja tuo sinulle hyvää oloa ja energiaa.

Ei hyvinvointi ole pelkkää liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Hyvinvointi ei ole terveellisten elämäntapojen suorittamista.

Hyvinvointi on kokonaisuus, johon liittyy niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Voit siis lisätä hyvinvointiasi edistämällä jotain näistä ulottuvuuksista.

Lue kirjaa, käy kävelyllä tai ota päiväunet. Tee pieni hengitysharjoitus, venyttele tai soita ystävällesi. Ota aikaa itsellesi ja rakkaillesi. Tee yksin tai läheistesi kanssa jotain mukavaa. Tee jotain sellaista, mistä itsellesi ja läheisille tulee hyvä olo.

Nämä asiat edistävät hyvinvointiasi siinä, missä liikunta ja terveellinen ravintokin.

7. Kuuntele kehoasi

Toisinaan se Netflix voi olla parempi vaihtoehto, kuin suunniteltu salitreeni. Toisinaan kuitenkin se salitreeni voi tuoda kaivattua hyvää oloa ja energiaa, vaikka sinne lähtö ei niin huvittaisikaan.

Opettele kuuntelemaan kehoasi. Mikä kehollesi tekisi OIKEASTI hyvää juuri tänään? Onko liikunta se, mitä tarvitset? Vai onko lepo paikallaan?

Joskus voi olla vaikeaa erottaa väsymystä ja väsymystä. Siis mitä? Tarkoitan tällä sitä, että joskus kokonaiskuormitus on oikeasti kova, jolloin väsymys on ymmärrettävää – ja silloin lepo voi olla treeniä parempi vaihtoehto hyvinvoinnin kannalta. Jos kuitenkin työpäivän jälkeen väsyttää, ei se automaattisesti kerro, että sinun kannattaisi jättää illan treeni välistä.

Se mitä haluat, ei ole sama asia, kuin mitä tarvitset. Tarvitseeko kehosi liikettä vai lepoa? Kumpi edistää enemmän hyvinvointiasi ja terveyttäsi juuri tänään?

8. Liikuta kehoasi

Liike on lääke. Liikkumisella on tutkitusti todettu olevan runsaasti erilaisia positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Liikunnan avulla muun muassa:

  • Stressinsieto paranee
  • Uni paranee
  • Keskittymiskyky, muisti ja oppiminen paranee
  • Alakulo ja masentuneisuus lievittyvät
  • Luut vahvistuvat
  • Sairauksien riski pienenee
  • Hengästyminen vähenee
  • Tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenevät*

Liikunta ei ole vain veren maku suussa sykkimistä ja LIIKE on jopa tärkeämpää (terveyden ja hyvinvoinnin kannalta) kuin itse treenaaminen. Pyri siis liikkumaan arjessasi mahdollisimman paljon.

Jos et tällä hetkellä liiku juuri ollenkaan, aloita riittävän pienestä. Aloita liikkeen lisääminen esimerkiksi istumisen tauottamisella ja lisää hiljalleen arkiliikuntaa päiväsi eri vaiheisiin. Kaikki liike on kotiinpäin – tärkeintä on, että liikut.

Lue myös: Mitä LIIKE on ja miten sitä saa ujutettua arkeen mahdollisimman helposti?

9. Opiskele (hyvinvoinnista ja terveydestä)

Terveellisten valintojen tekeminen on helpompaa ja motivoivampaa, kun tiedät, miksi niitä teet, millä tavalla ne edistävät hyvinvointiasi ja mitkä asiat todella vaikuttavat hyvinvointiisi.

Suosittelen ottamaan asioista selvää ja mielellään mahdollisimman luotettavista lähteistä. Facebookin keskustelupalstat voivat toimia hyvinä inspiraation ja motivaation lähteinä, mutta ne eivät välttämättä takaa luotettavinta tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Lue kirjoja, osallistu verkkokursseille tai palkkaa itsellesi ammattitaitoinen valmentaja, joka kertoo sinulle mitä, miksi ja miten asioita kannattaa tehdä. Pyri muodostamaan kokonaiskäsitys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä opiskelemalla aiheesta ja lisäämällä omaa tietämystäsi.

Mitä enemmän tiedät ja mitä laajempi käsitys sinulla on hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sen helpompi sinun on tehdä parempia valintoja arjessasi. Tieto myös usein motivoi muutosten tekemiseen.

10. Muodosta hyvinvointia edistäviä rutiineja

Mitä enemmän sinulla on automaattisia tapoja arjessasi (jotka edistävät hyvinvointiasi), sen helpompaa hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sinulle on.

Käytännössä, jos otat minkä tahansa edellä mainituista kohdista käyttöösi, tuo se sinulle hyvinvointia vain niin kauan, kuin se toteutuu arjessasi.

Jos menet tänään aikaisemmin nukkumaan, olet todennäköisesti huomenna virkeämpi. Jos kuitenkin taas huomenna valvot myöhään, olet seuraavana päivänä väsyneempi.

Jos syöt riittävästi kunnon ruokaa tänään ja vielä säännöllisin väliajoin, jaksat todennäköisesti hyvin päiväsi alusta loppuun saakka. Jos kuitenkin huomenna taas skippaat aamupalan, syöt lounaaksi proteiinipatukan ja illalla tyhjäät jääkaapin naamariin, todennäköisesti olosi ei ole kovin hyvä.

Hyvinvointi on (tai ei ole) aina tässä hetkessä. Hyvinvointi ei ole ”sitten kun”, vaan se miten hyvin voit nyt, johtuu valinnoistasi tänään, eilen ja sitä edellisenä päivänä. Jos haluat voida huomenna paremmin kuin tänään, täytyy sinun tänään tehdä jotain sellaista, joka parantaa oloasi huomenna. Esimerkiksi mentävä aikaisemmin nukkumaan.

Ja tätä sinun tulee toistaa päivästä toiseen.

Lue myös: Miten vaihtaa huono tapa parempaan?

Hyvinvointi ei pysy yllä itsestään, vaan siitä tulee huolehtia päivittäisten valintojen avulla. Mutta kuten sanoin, muodostamalla hyvinvointia edistäviä tapoja arkeesi, voit todennäköisesti paremmin arjessasi paljon pienemmällä määrällä ponnistelua.

Pystyt edistämään hyvinvointiasi pienillä teoilla – mutta näitä pieniä tekoja täytyy toistaa päivittäin. Jostain on kuitenkin aina aloitettava ja vain toiminta tuo tuloksia.

Minkä teon siis aiot tehdä tänään oman hyvinvointisi edistämiseksi?

 

*Listan tukena käytetty UKK-instituutin sivustoa

Continue Reading

Tietoisuus- ja läsnäolotaidot apuna hyvinvoinnin edistämisessä

Tässä artikkelissa opetan sinulle..

  1. Miten tietoisuus- ja läsnäolotaidot auttavat edistämään hyvinvointia
  2. Mistä stressin tunne syntyy ja miten tietoinen läsnäolo auttaa hallitsemaan stressiä
  3. Miten epämukavien tunteiden kanssa kannattaa toimia
  4. Kolme erilaista tietoisuusharjoitusta ”aloittelijalle” ja miten ne tehdään (+vinkit kokeneemmalle)
  5. Miten sinun kannattaa toimia seuraavalla kerralla, kun stressin tunne valtaa kehosi ja mielesi

Tässä artikkelissa on yli 1200 sanaa ja sen lukemiseen menee n. 5 minuuttia. Jos kuitenkin edellä mainitut aiheet kiinnostavat ja haluat oppia hallitsemaan stressiä, edistää hyvinvointiasi sekä ymmärtää tunteitasi paremmin (sekä tietää miten niiden kanssa kannattaisi toimia) lupaan, etteivät seuraavat 5 minuuttia ole hukkaan heitettyä aikaa.

Miten tietoisuus- ja läsnäolotaidot auttavat edistämään hyvinvointia?

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla pystytään vaikuttamaan suuresti muun muassa stressinhallintaan. Stressinhallinta taas on todella tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että stressin tunne syntyy useimmiten siitä, että..

A) stressaat jostain tulevasta,

B) tai murehdit jotain mennyttä?

Mieti hetki, kuinka usein sinulla on oikeasti TÄSSÄ HETKESSÄ jotain sellaista, josta sinun täytyisi juuri nyt stressata?

Yleensä stressi on aiheellista tässä hetkessä vain silloin, kun turvallisuus (tai turvallisuuden tunne) on uhattuna. Jos olet (tai koet olevasi) välittömässä vaarassa niin kyllä, stressin tunne tässä hetkessä on erittäin aiheellinen ja tärkeä reaktio.

Mutta kuinka usein sinua uhkaa tässä hetkessä jokin välitön vaara?

Saatat ehkä ajatella, että…

  • ”Kyllähän eilinen riita vaikuttaa minuun nytkin ja siksi stressaan…”
  • ”Pakkohan minun on miettiä huomista kokousta…”
  • ”Minulla vain on liikaa tekemistä ja olen siksi stressaantunut…”

Stressin tunne on kehon luonnollinen reaktio, etkä sinä pysty vaikuttamaan mitenkään sen syntyyn. Jos voisit vaikuttaa, sitä ei syntyisi. Kuitenkin kun tunnet olosi stressaantuneeksi, on tunne jo olemassa. Et voi tehdä mitään, mikä estäisi tunteen syntymisen.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse kärsiä stressin tunteesta.

Tunteet tulevat ja menevät. Voit kuitenkin päättää, miten suhtautudut stressin tunteeseen ja miten toimit sen kanssa.

Sinulla on mahdollisuus ”lievittää” stressin tunnetta ja ennen kaikkea olla enemmän ”sinut” sen kanssa – jos pystyt olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä.

Lue myös: Kuljetko sinä omia arvojasi kohti?

Kun pystyt olemaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä, pystyt hallitsemaan paremmin stressiä

Jos stressin tunteeseen ei pysty vaikuttamaan, miten tietoinen läsnäolo sitten auttaa hallitsemaan sitä?

Kuten mainitsin aiemmin, useimmiten stressin tunne syntyy miettiessämme (tietoisesti tai tiedostamatta) mennyttä tai tulevaa (ellei turvallisuus ole uhattuna tässä hetkessä). Stressaat jotain, mikä on jo tapahtunut tai jotain, mikä on vasta tulossa.

Mielemme ajautuu helposti miettimään menneitä ja tulevia, ja tämä saa meidät stressaantuneiksi.

Mietimme tehtäviä työtehtäviä, deadlineja, hoitamattomia asioita tai tulevaisuutta ylipäätään. Mietimme riitaa ystävämme kanssa, ikävää kokemusta tai tapahtumaa. Stressin aiheet liittyvät lähes poikkeuksetta joko menneeseen tai tulevaan.

Jos pystyt olla läsnä tässä hetkessä, huomaat, ettei sinulla todellisuudessa ole juuri tässä hetkessä mitään stressattavaa.

Mikään tai kukaan ei (todennäköisesti) oikeasti uhkaa sinua juuri nyt.

Pelkästään tämä tieto ja sen ymmärtäminen juuri tässä hetkessä auttaa lievittämään stressin tunnetta.

Ei, se tuskin poistaa stressiä kokonaan. Eikä sinun edes kannata tietoisesti yrittää poistaa tai vähentää stressin tunnetta. Jos yrität hallita tunnetta, se todennäköisesti vain vahvistuu ja voimistuu.

Pysytkö kärryillä?

Eli sinun ei siis kannata pyrkiä muuttamaan tunnetta, vaan sinun kannattaa pyrkiä olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä jos koet itsesi stressaantuneeksi. Kun olet läsnä tässä hetkessä ja tarkkaavaisuutesi on suunnattu siihen mitä tapahtuu juuri nyt, huomaat, ettei sinulla ole mitään, mistä sinun täytyisi stressata juuri nyt.

Tärkeää on myös pystyä hyväksymään stressin tunne. Sinun täytyy pystyä hyväksymään, että tunnet stressiä tässä hetkessä. Älä pyri muuttamaan tai poistamaan sitä mitenkään. Ainoastaan huomaa se ja hyväksy sen olemassaolo.

Stressin tunne on aina ihan todellinen, kehollinen reaktio – mutta se ei ole koskaan pysyvää. Mikään tunne ole koskaan pysyvää.

Kun huomaat stressaavasi, pyri tulemaan tietoiseksi tästä hetkestä. Pyri olemaan läsnä tässä hetkessä. Huomaa ja havainnoi tunteitasi ja ajatuksiasi, älä pyri muuttamaan niitä. Pyri keskittymään vain tähän hetkeen ja siihen, mitä tapahtuu juuri nyt.

Ota kaikki ajatukset ja tunteet vastaan sellaisina kuin ne ovat. Anna kaiken olla ja tapahtua niinkuin ne tapahtuvat.

Kun opit olemaan tässä hetkessä läsnäolevasti, huomaat, ettei sinun ehkä tarvitsekaan stressata juuri nyt. Jos stressaat jatkuvasti tulevaisuudestasi, ota itsellesi hetki aikaa ja käytä se tulevaisuutesi suunnitteluun – mutta tee se tietoisesti. Jos stressaat jatkuvasti menneestä, ota itsellesi aikaa ja käy läpi menneisyyttäsi – taas tiedostaen palaavasi menneisyyteesi.

Miten tietoisuus- ja läsnäolotaitoja pystyy harjoitella?

Tietoista läsnäoloa pystyy harjoittelemaan siinä, missä mitä tahansa muutakin taitoa. Tietoista länsäoloa voi käytännössä harjoitella ihan missä tahansa ja milloin tahansa.

Jos et ole koskaan tehnyt ensimmäistäkään tietoisuus- tai läsnäoloharjoitusta, suosittelen ottamaan sille pienen hetken aikaa. Jos olet harjoitellut jo aikaisemmin, voit jatkaa harjoittelua koska tahansa ja missä tahansa.

Tietoisessa läsnäolossa on (nimensä mukaisesti) kyse siitä, että ollaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä. Kyse on tarkkaavuuden kohdistamisesta johonkin, mikä tapahtuu juuri NYT.

Tässä muutama harjoitus sinulle, joka et ole vielä koskaan kokeillut (tietoisesti) tietoisuusharjoituksia:

1. Tietoinen hengittäminen

Istu tuolille tai mene makuuasentoon esimerkiksi sohvalle. Laita silmät kiinni.

Kiinnitä huomiosi omaan hengitykseesi. Älä pyri muuttamaan hengitystäsi mitenkään, huomaa vain miltä se tuntuu.

Voit halutessasi ”laskea hengityksiä”. Laske aina kolme hengitystä ja aloita sen jälkeen alusta.

2. Tietoinen syöminen

Kokeile tehdä tietoisuusharjoitus syödessäsi. Valitse satunnainen ateria ja keskity syömään se hitaasti ja tiedostaen jokainen hetki. Rauhallinen syömistahti auttaa tarkkaavaisuuden kohdistamista ainoastaan ruokailuun. Voit havainnoida mm. seuraavia asioita:

  • Miltä ruoka näyttää?
  • Miltä ruoka tuntuu suussa?
  • Miltä ruoka maistuu?
  • Miltä ruoka tuoksuu?
  • Miltä ruoan pureskelu tuntuu?
  • Millainen ruoan koostumus on?

3. Tietoinen kävely

Tietoinen kävely toimii myös hyvänä tietoisuus- ja läsnäoloharjoituksena. Lähde happihyppelylle tai tee harjoitus matkalla työpaikallesi tai ruokakauppaan.

Hidasta kävelyäsi niin, että tunnet jokaisen askeleesi. Havainnoin esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Miltä kävely tuntuu kehossasi?
  • Miltä maa tuntuu jalkojesi alla?
  • Mitä näet ympärilläsi?
  • Mitä ääniä kuulet?
  • Mitä haistat?
  • Millainen lämpötila on?
  • Miltä hengityksesi tuntuu kävellessäsi?

Jos olet jo aikaisemmin tehnyt erilaisia tietoisuus- ja läsnäoloharjoituksia, voit alkaa harjoittelemaan tietoista läsnäoloa missä ja milloin tahansa. Käytännössä voit harjoitella aina kun haluat, kun asia tulee mieleesi.

Esimerkiksi edellä mainittu tietoinen kävely on helppo toteuttaa missä ja milloin vain. Voit myös kokeilla pestä tietoisesti hampaasi, paistaa jauhelihan tai harjata hiuksiasi. Tärkeintä on, että olet tietoinen siitä mitä teet, miltä se tuntuu, mitä näet, mitä kuulet, mitä haistat tai ehkä maistat.

Jos huomaat ajatuksesi karkaavan harjoituksen aikana, se ei haittaa. Se on ihan luonnollista. Ajatusten karkaaminen ei tarkoita sitä, että epäonnistuisit harjoituksessa.

Pistä vain asia merkille ja palaa harjoituksesi pariin. Älä yritä saavuttaa harjoituksella mitään. Tee vain havaintoja ja pyri pysymään tietoisenä tästä hetkestä.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidot edistävät hyvinvointiasi

Kuten sanoin, tietoinen läsnäolo auttaa sinua muun muassa stressinhallinnassa. Kun pystyt olla tietoisesti läsnä tässä hetkessä, et pysty niin helposti uppoutumaan mieleesi ja sitä kautta murehtimaan menneitä tai stressaamaan tulevasta.

Tietoinen läsnäolo auttaa siis sinua voimaan paremmin tässä hetkessä.

Kun seuraavan kerran stressin tunne tuntuu ottavan sinusta vallan, kokeile seuraavaa:

  1. Istu alas ja keskity hengitykseesi. Älä yritä muuttaa sitä, vaan keskity tuntemaan miltä se tuntuu. Jos hengityksesi tuntuu rauhoittuvan itsestään, anna sen tapahtua.
  2. Tunne alusta, jonka päällä istut. Tiedosta ympärilläsi kuuluvat äänet. Nämä kaikki auttavat sinua ”ankkuroitumaan” tähän hetkeen.
  3. Tee havaintoja omista ajatuksistasi ja tunteistasi. Miltä stressin tunne tuntuu? Missä kohtaa kehoa se tuntuu? Mitä ajatuksia mieleesi tulee? Havainnoi, älä pyri muuttamaan mitään. Vältä uppoutumasta liikaa ajatuksiisi.
  4. Älä pyri muuttamaan tunnetta. Tunne voi tuntua epämukavalta, mutta jos pyrit piilottamaan tai poistamaan tunteen, se todennäköisesti vain voimistuu.
  5. Ole läsnä tässä hetkessä. Käytä hengitystä, alustaa ja ympärillä olevia ääniä ankkureina, jotka pitävät sinut paikallaan ja tietoisena siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Kohdista siis tarkkaavaisuutesi asioihin, jotka ovat ja tapahtuvat tässä ja nyt.
  6. Huomaa, kuinka tunne stressin tunne helpottuu ja olosi paranee.<3
Continue Reading

Tehosta ajankäyttöä ja vähennä uupumusta tällä menetelmällä

Tuntuuko sinusta, että teet jatkuvasti töitä hullun lailla, mutta työt eivät ota koskaan loppuakseen? Koetko olosi työpäivän jälkeen väsyneeksi ja uupuneeksi?

Tässä artikkelissa opetan sinulle…

  • Miten saat enemmän aikaiseksi vähemmässä ajassa (eli lisäät tehokkuuttasi)
  • Et ole työpäivän jälkeen yhtä väsynyt ja uupunut, vaan sinulla on energiaa tehdä haluamiasi asioita
  • Miten onnistut keskittymään päivän tärkeimpiin (ja kiireellisimpiin) tehtäviin sekä varmistamaan, että tekemäsi työtehtävä vie sinua kohti tavoitettasi

Ainut asia, mikä minua tässä asiassa ärsyttää on se, etten itse ottanut tätä menetelmää käyttööni aikaisemmin. 😀 No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Haluan kuitenkin jakaa tämän sinulle, jotta sinä voisit tehostaa ajankäyttösi, lisätä hyvinvointiasi ja saada enemmän energiaa vapaa-ajallesi. Laitetaan siis hyvä kiertämään!

Tehosta ajankäyttöä ja vähennä uupumusta tällä menetelmällä

Kuulin tämän vinkin ensimmäisen kerran äitini siskolta lukiessani ylioppilaskirjoituksiin. Jostain syystä en kuitenkaan kokenut sitä silloin omakseni ja kokeilu loppui suhteellisen lyhyeen.

Käykö sinullekin joskus niin, ettet mitenkään malta lopettaa työntekoa tai pitää siitä edes taukoja?

Minulle käy, useinkin. Ajattelen monesti kutakuinkin näin: ”Teen tämän yhden asian vielä nopeasti loppuun..”.

Jos samaistut tähän ajatukseen, niin tiedät hyvin miten siinä lopulta käy. 😀 Yhtäkkiä on vierähtänyt pari tuntia aikaa ja olet edelleen töiden kimpussa viimeistelemässä yhtä ”pientä” tehtävää tai aloittanut jo seuraavan ”nopean ja helpon” tehtävän, jonka jälkeen kyllä pidät taukoa / lopetat työt…

Onneksi olen nyt vihdoin jaksanut opetella tämän jo lukioajoilta tutun menetelmän, johon olen törmännyt myöhemminkin muun muassa blogeja lukiessani. Kyseessä on pomodoro -menetelmä tai pikemminkin pomodoro -tekniikka.

Pomodoroa kutsutaan myös tomaattitekniikaksi. Kyseessä on siis tekniikka, jossa työskennellään 25 minuutin ajan, jonka jälkeen pidetään 5 minuutin tauko. Itse olen hyödyntänyt tekniikkaa niin, että olen työskennellyt noin 50 minuutin pätkissä, joiden väleissä olen pitänyt noin 10 minuutin tauon.

Mietin pitkään, ettei minulla ole ”aikaa” pitää taukoja

Tuntuuko sinustakin, ettei aikaa olisi hukattavaksi? Miksi pitäisit tauon puolen tunnin tai tunnin välein, kun voisit siinäkin ajassa ehtiä saada hommia aikaiseksi?

Niin minäkin pitkään ajattelin. Ja siksi varmaan pistin niin kauan tälle tekniikalle kampoihin, vaikka tiesin, että siitä voisi olla hyötyä.

Nyt kun vihdoin olen ottanut tekniikan käyttöön, olen ollut huomattavasti tehokkaampi sen ajan, kun olen töiden kimpussa. Lisäksi olen huomannut, että en ole päivän päätteeksi yhtä väsynyt ja uupunut, kun olen muistanut pitää taukoja tasaisin väliajoin.

Minusta tuntuu, että olen saanut jopa enemmän asioita aikaiseksi tekniikan opeteltuani. Yksi loistava hyöty tästä on ollut myös se, että jokaisen tauon kohdalla on pystynyt hyvin tarkistamaan, työskentelenkö edelleen sen asian äärellä, minkä parissa minun oli tarkoitus työskennellä.

Vaikka kuinka kuvittelin tekeväni aina jotain ”tärkeää ja oleellista”, todisti tämä tekniikka sen vääräksi. Välillä kellon soidessa saatoin tehdä jotain ei-niin-akuuttia työasiaa, jonka olisi hyvin ehtinyt hoitaa myöhemminkin. Samalla olin lipsunut työtehtävästä, jonka deadline saattoi olla esimerkiksi seuraavana päivänä.

Ja voit vain kuvitella, että jos koko päivän lipsut tärkeimmistä tehtävistäsi, olet koko ajan kiireinen ja stressaantunut. Koska ne kiireellisimmät tehtävät on kuitenkin tehtävä ja pahimmillaan olet päivän tehnyt kyllä tärkeitä asioita, mutta sellaisia jotka olisi ehtinyt hyvin hoitaa vaikka seuraavalla viikolla.

Olen siis kokenut pomodoro -tekniikan käytöstä muun muassa seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Saan enemmän aikaan vähemmässä ajassa (olen tehokkaampi)
  • En ole työpäivän jälkeen yhtä väsynyt ja uupunut
  • Onnistun keskittymään paremmin kiireellisimpiin ja tärkeimpiin asioihin
  • Pystyn tarkistamaan, viekö tekemäni työtehtävä minua kohti tavoitettani
  • Edistän terveyttäni tauottamalla istumista toimistopäivinä

Miten pomodoro -tekniikka siis kannattaa hyödyntää?

Voit hyödyntää tekniikkaa työskennellessäsi tai esimerkiksi opiskellessasi muun muassa näillä kahdella tavalla:

  1. Käytä netistä löytyvää laskuria, esimerkisi tätä ”Tomato-timer” -sovellusta
  2. Laita kännykkä / herätyskello soimaan valitsemasi ajan jälkeen

Jos olet samanlainen kuin minä, niin sinun saattaa tehdä mieli jatkaa työntekoa kellon soimisen jälkeen. Vanha kunnon ”teen tämän yhden asian nopeasti loppuun..” -ajatusmalli valtaa helposti mielesi.

Jos lipsut ajasta, ei se mitään. Hyväksy tilanne ja kokeile uudestaan. Lupaan kuitenkin sinulle, että jos maltat oikeasti pitää niitä taukoja, niin tulet huomaamaan aikaisemmin mainitsemiani hyötyjä nopeasti.

Mitä sitten tehdä tauon aikana?

Minulla oli aluksi ongelmana myös se, etten oikein tiennyt, mitä tekisin tauon aikana. Siis 10 minuuttiako nyt pitäisi vain olla tekemättä mitään? Vaikka työt odottavat tekemistään?

Kyllä, näin se toimii.

Muista, että kun maltat pitää tauon, olet sen jälkeen tehokkaampi työskentelemään. Aivosi pysyvät virkeämpinä ja saat enemmän asioita aikaiseksi kuin uupuneena.

Itse teen tauoilla muun muassa seuraavia asioita:

  • Venyttelen tai teen pienen taukojumpan (tämä on ehdoton suosikki)
  • Tiskaan, siivoilen tai teen muita kotitöitä, jolloin saan annoksen hyöty- ja taukoliikuntaa
  • Täytän vesilasin, kahvikupin tai teen ruokaa/välipalaa
  • Teen lyhyen tietoisuus-, läsnäolo- tai hengitysharjoituksen

Aluksi selailin tauoilla myös esimerkiksi Instagramia tai Facebookkia. Lopetin sen kuitenkin huomatessani, ettei se varsinaisesti ”palauta” mieltäni työnteosta. Tämä oli jotenkin mielenkiintoista huomata.

Jotenkin somen selaaminen toi sellaisia virikkeitä, ettei aivot päässeet samalla tapaa lepäämään ja rentoutumaan. Näin en ollut varsinaisesti tehokkaampi palatessani töihin – päin vastoin oloni saattoi olla jopa väsyneempi.

Suosittelen siis keksimään mielummin jotain muuta tekemistä, kuin sosiaalisen median pläräämistä.

Miltä tämä tekniikka vaikuttaa ja aiotko ottaa sen kokeiluun ja käyttöösi?

Jos koit saavasi artikkelista apua, olisin kiitollinen jos jakaisit sen eteepäin sosiaalisessa mediassa. Laitetaan yhdessä hyvä kiertämään.<3

Continue Reading

Kuljetko sinä omia arvojasi kohti?

Mitä arvot ovat? Miksi omien arvojen mukaan kannattaisi pyrkiä elämään? Ja ennen kaikkea – MITEN elää omien arvojen mukaan?

Arvot eivät ole tavoitteita. Arvoja ei ”saavuteta”, vaan ne ovat enemmänkin suunta elämälle – mitä kohti haluat mennä, miten haluat elää ja millainen ihminen haluat olla.

Kun elät arvojesi mukaista elämää, koet elämäsi merkityksellisenä. Teet itsellesi merkityksellisiä ja tärkeitä asioita ja koet elämäsi mielekkääksi ja olosi onnelliseksi.

Oletko sinä koskaan pysähtynyt miettimään omia arvojasi?

Jos haluat elää oman näköistäsi elämää, suosittelen sinua pysähtymään hetkeksi omien arvojesi äärelle.

Tämä artikkeli auttaa sinua selkiyttämään omia arvojasi sekä antaa sinulle ensimmäiset askeleet kohti sinulle merkityksellistä elämää

Kuljetko SINÄ omia arvojasi kohti?

Jokainen meistä kokee elämässä erilaiset asiat tärkeiksi. Minulle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi, läheistet ihmissuhteet sekä itseni kehittäminen.

Sinä voit kokea täysin erilaiset asiat itsellesi merkitykselliseksi ja ensimmäinen tehtäväsi onkin pysähtyä pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä asioita sinä arvostat?
  • Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä/merkityksellisiä?
  • Minkälainen ihminen haluat olla?
  • Minkälaista elämää sinä haluat elää?

Vastaa edellisiin kysymyksiin kirjoittamalla vastauksesi paperille.

Kun olet saanut listasi valmiiksi, mieti vielä hetken aikaa, ovatko kyseiset asiat todella SINULLE tärkeitä ja merkityksellisiä? Vai onko kyseistä arvoa/asiaa korostettu esimerkiksi lapsuuden kodissasi, parisuhteessasi tai yhteiskunnassa?

On tärkeää, että olet selvillä OMISTA arvoistasi. Jos huomasit, että kirjoitit paperille esimerkiksi puolisosi mielestä tärkeän asian, mieti – onko se oikeasti myös sinulle tärkeä arvo/asia, vai vain puolisollesi?

Miten elää omien arvojen mukaista elämää?

Ensimmäinen askel on tiedostaa, mitä asioita arvostaa. Toinen askel on hahmottaa, MITEN TÄRKEÄKSI minkäkin arvon/asian koet elämässäsi.

Jos listassasi lukee esimerkiksi…

  • Terveys & hyvinvointi
  • Perhe & parisuhde
  • Ystävät
  • Rehellisyys
  • Vapaus
  • Työ & ura

…mikä näistä asioista on sinulle kaikista merkityksellisin? Minkä koet kaikista tärkeimmäksi?

Kaikki kirjoittamasi asiat ovat varmasti sinulle tärkeitä (eiväthän ne muuten olisi listallasi). Koita kuitenkin miettiä, mikä niistä on todella se kaikista merkityksellisin, mikä ehkä seuraavaksi ja niin edelleen.

Voit kirjoittaa jokaisen arvon/asian perään numeron 1-10 sen mukaan, kuinka tärkeäksi koet kyseisen asian (10 = merkityksellisin, 1 = ei yhtään tärkeä). Samoja numeroita saa toki olla, mutta koita haastaa itseäsi OIKEASTI miettimään, mikä todella on tärkeää ja mikä taas ehkä jää hieman ”kärkeä” kauemmaksi.

Seuraava tehtäväsi on lukea kirjoittamasi asiat uudestaan läpi ja miettiä, kuinka hyvin ne toteutuvat elämässäsi TÄLLÄ HETKELLÄ

Voit pohtia asiaa esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla…

  • Jos arvostat esimerkiksi terveyttä, teetkö päivittäin asioita terveytesi eteen?
  • Jos koet perheen tärkeäksi, kuinka se näkyy arjessasi tällä hetkellä?
  • Jos menestyminen on sinulle tärkeää, mitä teet sen eteen tällä hetkellä?

Mitä ikinä kirjoititkaan ensimmäiseen kohtaan, mieti nyt – kuinka hyvin kyseiset asiat toteutuvat tällä hetkellä elämässäsi?

Jatka tehtävää kirjoittamalla numero 1-10 jokaisen edellisen numeron perään esimerkiksi näin…

  • Terveys & hyvinvointi 9/7
  • Perhe & parisuhde 10/8
  • Ystävät 8/8
  • Rehellisyys 7/9
  • Vapaus 6/5
  • Työ & ura 5/7

Ensimmäinen numero siis tarkoittaa sitä, kuinka tärkeäksi koit kyseisen asian/arvon. Toinen numero taas sitä, kuinka hyvin se toteutuu arjessasi tällä hetkellä.

Listauksesta näet, kuinka hyvin elät arvojesi mukaan tällä hetkellä. Ei kannata säikähtää, jos numerot eivät kohtaa. Ensimmäinen askel kohti arvojen mukaista elämää on tiedostaa ja HYVÄKSYÄ vallitseva tilanne.

Voi olla, että tärkeimmäksi kokemasi asia (esimerkissä perhe&parisuhde) ei toteudu haluamallasi tavalla. Ehkä kiire ja stressi haukkaavat ison palan jaksamistasi, eikä sinulla riitä aikaa ja energiaa olla läsnä perheesi kanssa niin paljoa, kuin ehkä haluaisit.

Toisaalta tilanne voi myös olla päinvastoin (esimerkissä työ&ura). Voi olla, että toteutat jotain arvoasi enemmän, kuin se on sinulle ”tärkeää”. Ehkä painat pitkää päivää viikonloppuja myöten, koska koet työsi itsellesi tärkeäksi. Kiireessä et kuitenkaan ehkä ole huomannut, että juuri se vähentää perheesi kanssa viettämääsi aikaa.

Muista, ettei pienemmät numerot tarkoita, etteivätkö nämä asiat olisi sinulle tärkeitä – päin vastoin, todennäköisesti kaikki listaamasi asiat ovat. Kyse on arvojärjestyksestä – toiset asiat ovat tärkeydestään huolimatta vielä vähän tärkeämpiä ja merkityksellisempiä kuin toiset.

Tässä kohtaa voit katsoa taas omaa listaasi ja pohtia…

  • Oletko tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen?
  • Haluaisitko johonkin muutosta?

Yllä olevan esimerkin henkilö saattaisi haluta jatkossa panostaa enemmän parisuhteeseen ja perheeseensä. Toisaalta hän olisi ehkä iloinen huomatessaan, että ystäviään hän ehtii kiireistään huolimatta näkemään.

Mitä sinä haluaisit omassa listassasi muuttaa vai oletko tyytyväinen tilanteeseen?

Jos haluaisit muuttaa jotain, kysy itseltäsi…

Mikä on pienin mahdollinen teko, jonka voisit tehdä TÄNÄÄN, joka veisi sinua kohti arvojesi mukaista elämää?

Miksi pienin mahdollinen teko? Koska pienet muutokset ovat helpompia ja pysyvämpiä. Isot muutokset taas haastavia ja jäävät helposti tekemättä.

Kyseinen asia on kotitehtäväsi. Mieti pienin mahdollinen asia, jonka voisit toteuttaa heti TÄNÄÄN ja TOTEUTA se. Jos tiedät heti, ettet tule toteuttamaan suunnitelmaasi, valitse jokin vielä pienempi ja helpompi askel.

Näin otat ensimmäisen askeleen eteenpäin kohti itsellesi merkityksellistä elämää.

Continue Reading

Mitä LIIKE on ja MITEN sitä saa ujutettua arkeen mahdollisimman helposti?

Liikkuminen ei tarkoita vain kovaa treenaamista ja esimerkiksi kuntosalilla käyntiä. Nykypäivänä tuntuu että koetaan, että ”ainoa oikea tapa” liikkua on käydä kuntosalilla tai esimerkiksi juoksulenkillä.

Tämä ei kuitenkaan ole totta.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liike on huomattavasti tärkeämpää, kuin (kovaa) treenaaminen.

Mitä liike on ja miksi se on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin, mutta myös painonpudotuksen kannalta?

Kuulen monesti sanottavan, että ”ei minulla ole aikaa liikkua..” tai ”treenaisin kyllä, mutta kun ei ole aikaa käydä salilla…”.

Voit kuitenkin unohtaa tämän tekosyyn liikkumattomuudelle heti.

Liikkuminen arjessa on nimittäin paljon tärkeämpää terveyden kannalta, kuin treenaaminen.

Lihaskuntotreenillä on paljon hyviä vaikutuksia terveyteen ja sitä suositellaankin tehtävän vähintään kahdesti viikossa. Lähtökohtaisesti kuitenkaan kaksi kuntosalitreeniä viikossa ei yksinään edistä terveyttä tai painonhallintaa erityisen paljoa, jos olet muuten passiivinen arjessasi.

Pahimmillaan (ja valitettavan yleisesti) istutaan työpäivän ajan tuolilla, jonka jälkeen ajetaan autolla kuntosalille. Siellä tehdään tunnin treeni, jonka jälkeen ajetaan autolla kotiin ja istutaan loppuilta sohvalla. Toisin sanoen, ollaan vuorokaudesta yhden tunnin liikkeessä, mikä tarkoittaa vain reilua 4% vuorokaudesta. 

Se on aika vähän, vai mitä mieltä olet?

Lepopäivinä ei sitten liikuta sitäkään vähää. Niimpä.

Olemalla aktiivinen arjessasi, voit nostaa kulutustasi jopa 500 kilokalorilla päivässä, mikä tekee viikossa jo 3500kcal energiavajeen

Whaat? Kyllä. Kun kerrytät askeleita päivääsi mahdollisimman paljon, voit saada sillä huomattavasti lisää kulutusta aikaiseksi (verrattuna sohvalla makoiluun).

Voit esimerkiksi ajaa töihin pyörällä, jolloin saat liikettä jo kaksi kertaa esimerkiksi 15 minuuttia (riippuen matkan pituudesta). Jos työmatkasi on pitkä, voit jättää auton parkkipaikalla mahdollisimman kauas ovesta tai hypätä bussista muutamaa pysäkkiä aikaisemmin pois ja kävellä loppumatkan.

Voit tauottaa istumistasi laittamalla esimerkiksi puhelimeen hälytyksen tunnin välein. Nouse ylös penkistä, pyörittele käsiäsi, tee muutama kyykky, venyttele lonkankoukistajia ja rintakehää tai kävele hetken aikaa.

Voit nosta portaat hissin sijasta, käydä lähikaupassa kävellen tai sopia ystävän kanssa kävelytreffit.

Kun lisäät liikettä pitkin päivääsi, saatat liikkua huomattavasti enemmän ja ihan huomaamatta, kuin pari kertaa viikossa tunnin treenillä. Se että liikut päivittäin, tuo sinulle parempia tuloksia myös painonpudotuksen suhteen, kuin liikkumalla muutaman kerran viikossa – terveysvaikutuksista puhumattakaan.

Sinun ei siis kannata nostaa kynnystä liikkumiseen itsellesi liian suureksi, koska ainut tapa liikkua ei ole treenaaminen verenmaku suussa ja esimerkiksi painonpudotuksen kannalta juuri liike on merkittävässä asemassa.

Siksi haastankin sinua lisäämään liikettä arkeesi.

Lue myös: 5 Vinkkiä, joiden avulla et enää sabotoi painonpudotusta

Mieti – mikä olisi sinulle HELPOIN tapa aloittaa liikkeen lisääminen arkeen?

Onko se esimerkiksi…

  • Työmatkan kulkeminen pyörällä tai kävellen?
  • Kaupassa käynti kävellen?
  • Bussin kyydistä jääminen paria pysäkkiä aikaisemmin?
  • Auton jättäminen parkkipaikalla mahdollisimman kauas ovesta?
  • Istumisen tauottaminen?

Valitse yksi kohta ja toteuta se TÄNÄÄN. Jos luet tätä illalla, toteuta tehtävä heti HUOMENNA.

Älä yritä tavoitella heti kuuta taivaalta, vaan aloita jostain helpolta tuntuvasta vaihtoehdosta. Näin huomaat, ettei liikkeen lisääminen arkeen olekaan niin haastavaa ja vaivanloista, kuin ehkä kuvittelit.

Lopuksi tärkein kysymys…

Minkä kohdan aiot toteuttaa?

Continue Reading

Millainen on terveellinen ruokavalio?

Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa paljon muun muassa terveyteen, hyvinvointiin, suorituskykyyn, vireystilaan, kehittymiseen, palautumiseen ja unenlaatuun. Syöminen on välttämätön osa jokaisen ihmisen elämää ja meillä jokaisella on jonkinlainen ruokavalio, jota noudatamme.

On hienoa, että nykyään yhä useampi haluaa muuttaa elämäntapojaan terveellisempään suuntaan. Ruokavalio on yksi isoista osa-alueista, joka menee remonttiin elämäntapamuutoksen myötä, mikä on tietysti hyvä asia. Onhan terveellinen ruokavalio yksi merkittävä tekijä hyvinvointimme ja terveytemme takana.

Millainen on terveellinen ruokavalio?

Terveellinen ruokavalio ei tarkoita kaikesta hyvästä luopumista. Se ei tarkoita sallittuja ja kiellettyjä ruoka-aineita. Monesti takerrutaan liikaa yksittäisten ruoka-aineiden terveellisyyteen tai epäterveellisyyteen. Terveellinen ruokavalio muodostuu järkevästä kokonaisuudesta.

Kuka sanoi sinulle, että leipä ja peruna ovat epäterveellisiä? Hedelmiäkään ei kannata syödä liikaa, koska niissä on hedelmäsokeria. Maitorahka on myrkkyä ja rasvat saa ottaa vaan avokadosta ja pähkinöistä. Hiilihydraatit kuulemma lihottavat. Sokeriton mehukeitto on myös kieltolistalla, koska se on täynnä lisäaineita. Vain puhtaat raaka-aineet ovat sallittuja ja terveellisiä.

Miksi terveellisestä syömisestä pitää tehdä niin vaikeaa?

Jokainen mieltää terveellisen ruokavalion hieman eri tavalla, eikä siinä ole mitään väärää. Mielestäni on kuitenkin tärkeämpää keskittyä asioihin, jotka yhdistävät erilaisia ruokavalioita – ei siihen, mikä niitä erottaa. Monesti samat perusasiat toistuvat eri ruokakuntien suosituksissa.

Runsas kasvisten syöminen ja tasainen ateriarytmi eivät kuulosta mediaseksikkäiltä. Riittävä veden juominen ja proteiininsaanti – äh, tylsää. Jostain syystä haluamme noudattaa trendikästä dieettiä mieluummin kuin keskittyä yksinkertaisiin perusasioihin, jotka ovat lopulta monien ohjeistusten pohjalla.

Kun keskityt ruokavaliossasi oleelliseen ja pidät isot linjat kunnossa, voit varmasti paremmin ja saat haluamiasi tuloksia kuin poimimalla kirsikat kakun päältä.

Terveellisestä syömisestä tehdään nykyään turhaan liian vaikeaa. ”Täydellistä ruokavaliota” ei kannata havitella, sillä sellaista ei ole olemassa. Kokeile, mikä toimii sinulla ja millaisesta ruoasta sinulle tulee hyvä olo. Kaikesta ei tarvitse luopua – harvoin yhtään mistään. Ota tavoitteeksesi, että opettelet syömään pääosin terveellistä ruokaa (mitä se ikinä sinulle merkitseekin), mutta älä turhaan koe huonoa omaatuntoa siitä silloin tällöin poiketessasi.

Liika stressaaminen ruoasta on kaukana hyvinvoinnista. Älä suorita terveellisiä elämäntapoja.

Minä syön hyvällä omallatunnolla leipää ja perunaa. Syön maitotuotteita ja hedelmiä. Syön oikeastaan kaikkea kohtuudella, paitsi gluteenia (koska minulla on keliakia) ja oliiveja (koska ne ovat mielestäni pahan makuisia). Herkuttelen silloin tällöin, jos minun tekee mieli (enkä ole valmistautumassa kilpailuihin). Koen syöväni terveellisesti.

Mitä terveellinen ruokavalio tarkoittaa sinun mielestäsi? Sisältääkö se joitain seuraavista asioista?

  • Takaa riittävän energiansaannin 
  • Sisältää riittävästi suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita
  • Sisältää riittävästi vettä
  • On syömistä säännöllisin väliajoin, tasaisesti päivän mittaan
  • Sisältää paljon kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä
  • Sisältää proteiinia jokaisella aterialla
  • Koostuu pääosin puhtaista raaka-aineista
  • Sisältää hyviä rasvoja
  • Sisältää laadukkaita hiilihydraatteja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
  • Tuo hyvää oloa ja energiaa, ylläpitää hyvää vireystilaa ja auttaa jaksamaan arjessa
  • Tukee tavoitteiden saavuttamista
  • Voi sisältää herkkuhetkiä 
  • Maistuu hyvältä
  • Ei tuota liikaa stressiä ja päänvaivaa

Millainen on sinun mielestäsi terveellinen ruokavalio?

 

Continue Reading