Tietoisuus- ja läsnäolotaidot apuna hyvinvoinnin edistämisessä

Tässä artikkelissa opetan sinulle..

  1. Miten tietoisuus- ja läsnäolotaidot auttavat edistämään hyvinvointia
  2. Mistä stressin tunne syntyy ja miten tietoinen läsnäolo auttaa hallitsemaan stressiä
  3. Miten epämukavien tunteiden kanssa kannattaa toimia
  4. Kolme erilaista tietoisuusharjoitusta ”aloittelijalle” ja miten ne tehdään (+vinkit kokeneemmalle)
  5. Miten sinun kannattaa toimia seuraavalla kerralla, kun stressin tunne valtaa kehosi ja mielesi

Tässä artikkelissa on yli 1200 sanaa ja sen lukemiseen menee n. 5 minuuttia. Jos kuitenkin edellä mainitut aiheet kiinnostavat ja haluat oppia hallitsemaan stressiä, edistää hyvinvointiasi sekä ymmärtää tunteitasi paremmin (sekä tietää miten niiden kanssa kannattaisi toimia) lupaan, etteivät seuraavat 5 minuuttia ole hukkaan heitettyä aikaa.

Miten tietoisuus- ja läsnäolotaidot auttavat edistämään hyvinvointia?

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla pystytään vaikuttamaan suuresti muun muassa stressinhallintaan. Stressinhallinta taas on todella tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että stressin tunne syntyy useimmiten siitä, että..

A) stressaat jostain tulevasta,

B) tai murehdit jotain mennyttä?

Mieti hetki, kuinka usein sinulla on oikeasti TÄSSÄ HETKESSÄ jotain sellaista, josta sinun täytyisi juuri nyt stressata?

Yleensä stressi on aiheellista tässä hetkessä vain silloin, kun turvallisuus (tai turvallisuuden tunne) on uhattuna. Jos olet (tai koet olevasi) välittömässä vaarassa niin kyllä, stressin tunne tässä hetkessä on erittäin aiheellinen ja tärkeä reaktio.

Mutta kuinka usein sinua uhkaa tässä hetkessä jokin välitön vaara?

Saatat ehkä ajatella, että…

  • ”Kyllähän eilinen riita vaikuttaa minuun nytkin ja siksi stressaan…”
  • ”Pakkohan minun on miettiä huomista kokousta…”
  • ”Minulla vain on liikaa tekemistä ja olen siksi stressaantunut…”

Stressin tunne on kehon luonnollinen reaktio, etkä sinä pysty vaikuttamaan mitenkään sen syntyyn. Jos voisit vaikuttaa, sitä ei syntyisi. Kuitenkin kun tunnet olosi stressaantuneeksi, on tunne jo olemassa. Et voi tehdä mitään, mikä estäisi tunteen syntymisen.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse kärsiä stressin tunteesta.

Tunteet tulevat ja menevät. Voit kuitenkin päättää, miten suhtautudut stressin tunteeseen ja miten toimit sen kanssa.

Sinulla on mahdollisuus ”lievittää” stressin tunnetta ja ennen kaikkea olla enemmän ”sinut” sen kanssa – jos pystyt olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä.

Lue myös: Kuljetko sinä omia arvojasi kohti?

Kun pystyt olemaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä, pystyt hallitsemaan paremmin stressiä

Jos stressin tunteeseen ei pysty vaikuttamaan, miten tietoinen läsnäolo sitten auttaa hallitsemaan sitä?

Kuten mainitsin aiemmin, useimmiten stressin tunne syntyy miettiessämme (tietoisesti tai tiedostamatta) mennyttä tai tulevaa (ellei turvallisuus ole uhattuna tässä hetkessä). Stressaat jotain, mikä on jo tapahtunut tai jotain, mikä on vasta tulossa.

Mielemme ajautuu helposti miettimään menneitä ja tulevia, ja tämä saa meidät stressaantuneiksi.

Mietimme tehtäviä työtehtäviä, deadlineja, hoitamattomia asioita tai tulevaisuutta ylipäätään. Mietimme riitaa ystävämme kanssa, ikävää kokemusta tai tapahtumaa. Stressin aiheet liittyvät lähes poikkeuksetta joko menneeseen tai tulevaan.

Jos pystyt olla läsnä tässä hetkessä, huomaat, ettei sinulla todellisuudessa ole juuri tässä hetkessä mitään stressattavaa.

Mikään tai kukaan ei (todennäköisesti) oikeasti uhkaa sinua juuri nyt.

Pelkästään tämä tieto ja sen ymmärtäminen juuri tässä hetkessä auttaa lievittämään stressin tunnetta.

Ei, se tuskin poistaa stressiä kokonaan. Eikä sinun edes kannata tietoisesti yrittää poistaa tai vähentää stressin tunnetta. Jos yrität hallita tunnetta, se todennäköisesti vain vahvistuu ja voimistuu.

Pysytkö kärryillä?

Eli sinun ei siis kannata pyrkiä muuttamaan tunnetta, vaan sinun kannattaa pyrkiä olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä jos koet itsesi stressaantuneeksi. Kun olet läsnä tässä hetkessä ja tarkkaavaisuutesi on suunnattu siihen mitä tapahtuu juuri nyt, huomaat, ettei sinulla ole mitään, mistä sinun täytyisi stressata juuri nyt.

Tärkeää on myös pystyä hyväksymään stressin tunne. Sinun täytyy pystyä hyväksymään, että tunnet stressiä tässä hetkessä. Älä pyri muuttamaan tai poistamaan sitä mitenkään. Ainoastaan huomaa se ja hyväksy sen olemassaolo.

Stressin tunne on aina ihan todellinen, kehollinen reaktio – mutta se ei ole koskaan pysyvää. Mikään tunne ole koskaan pysyvää.

Kun huomaat stressaavasi, pyri tulemaan tietoiseksi tästä hetkestä. Pyri olemaan läsnä tässä hetkessä. Huomaa ja havainnoi tunteitasi ja ajatuksiasi, älä pyri muuttamaan niitä. Pyri keskittymään vain tähän hetkeen ja siihen, mitä tapahtuu juuri nyt.

Ota kaikki ajatukset ja tunteet vastaan sellaisina kuin ne ovat. Anna kaiken olla ja tapahtua niinkuin ne tapahtuvat.

Kun opit olemaan tässä hetkessä läsnäolevasti, huomaat, ettei sinun ehkä tarvitsekaan stressata juuri nyt. Jos stressaat jatkuvasti tulevaisuudestasi, ota itsellesi hetki aikaa ja käytä se tulevaisuutesi suunnitteluun – mutta tee se tietoisesti. Jos stressaat jatkuvasti menneestä, ota itsellesi aikaa ja käy läpi menneisyyttäsi – taas tiedostaen palaavasi menneisyyteesi.

Miten tietoisuus- ja läsnäolotaitoja pystyy harjoitella?

Tietoista läsnäoloa pystyy harjoittelemaan siinä, missä mitä tahansa muutakin taitoa. Tietoista länsäoloa voi käytännössä harjoitella ihan missä tahansa ja milloin tahansa.

Jos et ole koskaan tehnyt ensimmäistäkään tietoisuus- tai läsnäoloharjoitusta, suosittelen ottamaan sille pienen hetken aikaa. Jos olet harjoitellut jo aikaisemmin, voit jatkaa harjoittelua koska tahansa ja missä tahansa.

Tietoisessa läsnäolossa on (nimensä mukaisesti) kyse siitä, että ollaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä. Kyse on tarkkaavuuden kohdistamisesta johonkin, mikä tapahtuu juuri NYT.

Tässä muutama harjoitus sinulle, joka et ole vielä koskaan kokeillut (tietoisesti) tietoisuusharjoituksia:

1. Tietoinen hengittäminen

Istu tuolille tai mene makuuasentoon esimerkiksi sohvalle. Laita silmät kiinni.

Kiinnitä huomiosi omaan hengitykseesi. Älä pyri muuttamaan hengitystäsi mitenkään, huomaa vain miltä se tuntuu.

Voit halutessasi ”laskea hengityksiä”. Laske aina kolme hengitystä ja aloita sen jälkeen alusta.

2. Tietoinen syöminen

Kokeile tehdä tietoisuusharjoitus syödessäsi. Valitse satunnainen ateria ja keskity syömään se hitaasti ja tiedostaen jokainen hetki. Rauhallinen syömistahti auttaa tarkkaavaisuuden kohdistamista ainoastaan ruokailuun. Voit havainnoida mm. seuraavia asioita:

  • Miltä ruoka näyttää?
  • Miltä ruoka tuntuu suussa?
  • Miltä ruoka maistuu?
  • Miltä ruoka tuoksuu?
  • Miltä ruoan pureskelu tuntuu?
  • Millainen ruoan koostumus on?

3. Tietoinen kävely

Tietoinen kävely toimii myös hyvänä tietoisuus- ja läsnäoloharjoituksena. Lähde happihyppelylle tai tee harjoitus matkalla työpaikallesi tai ruokakauppaan.

Hidasta kävelyäsi niin, että tunnet jokaisen askeleesi. Havainnoin esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Miltä kävely tuntuu kehossasi?
  • Miltä maa tuntuu jalkojesi alla?
  • Mitä näet ympärilläsi?
  • Mitä ääniä kuulet?
  • Mitä haistat?
  • Millainen lämpötila on?
  • Miltä hengityksesi tuntuu kävellessäsi?

Jos olet jo aikaisemmin tehnyt erilaisia tietoisuus- ja läsnäoloharjoituksia, voit alkaa harjoittelemaan tietoista läsnäoloa missä ja milloin tahansa. Käytännössä voit harjoitella aina kun haluat, kun asia tulee mieleesi.

Esimerkiksi edellä mainittu tietoinen kävely on helppo toteuttaa missä ja milloin vain. Voit myös kokeilla pestä tietoisesti hampaasi, paistaa jauhelihan tai harjata hiuksiasi. Tärkeintä on, että olet tietoinen siitä mitä teet, miltä se tuntuu, mitä näet, mitä kuulet, mitä haistat tai ehkä maistat.

Jos huomaat ajatuksesi karkaavan harjoituksen aikana, se ei haittaa. Se on ihan luonnollista. Ajatusten karkaaminen ei tarkoita sitä, että epäonnistuisit harjoituksessa.

Pistä vain asia merkille ja palaa harjoituksesi pariin. Älä yritä saavuttaa harjoituksella mitään. Tee vain havaintoja ja pyri pysymään tietoisenä tästä hetkestä.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidot edistävät hyvinvointiasi

Kuten sanoin, tietoinen läsnäolo auttaa sinua muun muassa stressinhallinnassa. Kun pystyt olla tietoisesti läsnä tässä hetkessä, et pysty niin helposti uppoutumaan mieleesi ja sitä kautta murehtimaan menneitä tai stressaamaan tulevasta.

Tietoinen läsnäolo auttaa siis sinua voimaan paremmin tässä hetkessä.

Kun seuraavan kerran stressin tunne tuntuu ottavan sinusta vallan, kokeile seuraavaa:

  1. Istu alas ja keskity hengitykseesi. Älä yritä muuttaa sitä, vaan keskity tuntemaan miltä se tuntuu. Jos hengityksesi tuntuu rauhoittuvan itsestään, anna sen tapahtua.
  2. Tunne alusta, jonka päällä istut. Tiedosta ympärilläsi kuuluvat äänet. Nämä kaikki auttavat sinua ”ankkuroitumaan” tähän hetkeen.
  3. Tee havaintoja omista ajatuksistasi ja tunteistasi. Miltä stressin tunne tuntuu? Missä kohtaa kehoa se tuntuu? Mitä ajatuksia mieleesi tulee? Havainnoi, älä pyri muuttamaan mitään. Vältä uppoutumasta liikaa ajatuksiisi.
  4. Älä pyri muuttamaan tunnetta. Tunne voi tuntua epämukavalta, mutta jos pyrit piilottamaan tai poistamaan tunteen, se todennäköisesti vain voimistuu.
  5. Ole läsnä tässä hetkessä. Käytä hengitystä, alustaa ja ympärillä olevia ääniä ankkureina, jotka pitävät sinut paikallaan ja tietoisena siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Kohdista siis tarkkaavaisuutesi asioihin, jotka ovat ja tapahtuvat tässä ja nyt.
  6. Huomaa, kuinka tunne stressin tunne helpottuu ja olosi paranee.<3

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *